Hevoset, joita kukaan ei halua – edes lautaselleen
Sharon Boeckle
From the Kill Pen
2016
From The Kill Pen -dokumentti käsittelee hevosten teurastamista hevosenlihaskandaalin pohjalta. Monet globaalit yritykset myivät vuonna 2013 naudanlihatuotteita, jotka sisälsivät hevosenlihaa ilman asianmukaisia pakkausmerkintöjä. Skandaali laajeni ympäri Eurooppaa, kun useat ruokatalot alkoivat testata tuotteitaan. Hevosenlihaa löytyi Nestlén pasta-aterioista Italiassa ja Espanjassa, Lidlin naudanlihagulassista, Ikean lihapullista ja Pouttu Oy:n kebablastuista. Päivittäistavarakaupat ja ruokatalot vetivät markkinoilta tonneittain väärin merkittyä lihaa puutteellisten pakkausmerkintöjen takia.¹ Skandaalista uutisoitiin laajalti, ja tuotteita tuli esiin myös Suomessa.²
Hevosia käytetään ympäri maailmaa työhevosina, ratsuina ja raveissa – myös syötäväksi. Silti joissain maissa hevosenlihan syöminen on vähän samaan tapaan tabu kuin vaikkapa koiranlihan syöminen Suomessa. Niissä maissa, joissa hevosia vastaanottavia teurastamoita ei ole tai ei ole riittävästi, riski elävänä kuljettamiseen muihin maihin teurastettavaksi lisääntyy. Dokumentti tutkii haastatteluin sekä ilmiantajien kuvamateriaalein ja videoin, miten ja miksi sääntelemätön hevosenliha pääsee ihmisten lautasille. Vuosittain tapetaan yli 100 000 hevosta. Elokuva käsittelee villihevosten käyttöä ja ravihevosia – hevosia joita kukaan ei halua. Suurin osa hevosista on terveitä, nuoriakin. Dokumentti käsittelee sitä, että hevosia viedään Yhdysvalloista rajojen yli rekoilla Kanadaan ja Meksikoon ja jopa lennätetään Japaniin.
Ääneen pääsevät niin hevosenlihan käytön lobbaajat kuin kenellekään kelpaamattomien hevosten turvakotien pitäjät. Osa haastateltavista esittää, että hevosten teurastukselle ja amerikkalaisten hevosten kuljettamiselle muualla teurastettavaksi pitäisi asettaa kielto. Vaikka hevonen on myös suomalaisessa kulttuurissa harraste- ja urheilueläin sekä verrattavissa usein lemmikkiin, se on silti myös tuotantoeläin. Hevonen voidaan teurastaa elintarvikekäyttöön, vaikka sitä ei olekaan varta vasten tuotettu elintarvikkeeksi. Kulttuurinen suhtautuminen näkyy dokumentissa: hevosenlihan käyttämättömyyttä perustellaan sillä, että ”emme syö kissojamme, emme syö koiriamme, meidän ei pitäisi myöskään syödä hevosiamme”. Haastattelut keskittyvät nimenomaan hevosiin, eivät muuhun lihantuotantoon tai muuhun teurastamiseen.
Olisi tietysti tavoiteltavaa myös muualla maailmassa, että hevosia kohdeltaisiin yksilöinä ja ne lopetettaisiin yksilöllisesti, kuten esimerkiksi lemmikkeinä pidettävät pieneläimet lopetetaan. Niin kauan kun tilanne ei ole tämä, hevosen käyttö lihaksi eli se, että teurastamot ottavat niitä vastaan, voi olla pienempi eläinsuojeluongelma kuin pitkät elävänä kuljetukset esimerkiksi Suomesta Puolaan tai Yhdysvalloista Japaniin. Eläinoikeuksia puolustavalle ihmiselle tämä tuntuu ongelmalliselta, ja toki hevosten lisäännyttäminen ja käyttäminen esimerkiksi kilpaurheilussa tai vedonlyönnissä tuleekin kyseenalaistaa. Hevosten arvo katoaa, kun niille tulee jalkavaivoja tai vanhuus.
Yhdysvallat oli yksi maailman kymmenestä suurimmasta hevosenlihan tuottajamaasta vuonna 2017. Samana vuonna suurin osa yhdysvaltalaisesta vientilihasta meni Euroopan valtioihin. Dokumentissa nähdään yleinen teurastamisen ongelmakohta: epäonnistunut tainnuttaminen. Hevonen on säikky eläin, ja sen pään rakenne pulttipistoolilla onnistumiseen haastava. Kun päätä ei pakoteta rakenteilla paikalleen, laukaus voi mennä huti. Pulttipistooli ei välttämättä toimi, tai sen teho ei riitä. Videolla näkyy, kuinka yhtä hevosta ammutaan 11 kertaa, kunnes se taintuu.
Historiasta löytyy mielenkiintoista tietoa hevosten teurastamisesta: Keski-Suomen eläinsuojeluyhdistyksen (per. v. 1879) tärkeä tehtävä oli herättää ihmiset hevosenlihan käyttöön. Tuohon aikaan hevosia ei syöty, vaan niitä käytettiin työhön niin kauan, kun ne pysyivät jaloillaan. Eläinsuojeluihmiset halusivat opettaa, että hyvin pidetty hevonen ”palveli vielä lautasellakin”.³ Nykyään Suomessa hevosia teurastetaan vain noin 1000 yksilöä vuodessa. Hevosenlihan alhainen tuottajahinta on yksi merkittävistä syistä sille, miksi hevosia on teurastettu vähän.
Nykyajan eläinten puolta pitävät ihmiset sen sijaan ehdottavat, että ihminen siirtyisi kasviperäiseen ruokaan ja hoitaisi kaikki elävät olennot elämästä kuolemaan taloudellisesta kannattavuudesta riippumatta. Suomessa turvakodissa saavat elää esimerkiksi Archie Ride, joka on entinen ravihevonen, ja hankosidevamman takia teurastamotuomion saanut Lara. Dokumentissakin nähdään paloja turvakodeista. Ahdistavan alun jälkeen From The Kill Pen loppuu kuviin turvakotien vihreiltä nurmilta.
Tiina Ollila
Kirjoittaja on tohtorikoulutettava, jonka väitöstutkimus liittyy tuotantoeläinten teurastamiseen.
¹ https://netn.fi/sites/www.netn.fi/files/netn132-05.pdf
