Noora Koivulahti ja Terhi Hannola kirjoittivat viime viikolla blogissamme siitä, kuinka Suomen evankelis-luterilainen kirkko Kari Kuulan kolumnin sisällöstä irtisanoutumalla ”menetti hyvän mahdollisuuden huomata, miten relevanttia sen käyttämä teologinen kielenkäyttö on tämän päivän eettisten ongelmien tulkkina”.

Nyt pastori Kuula tarjoaa kirkolle uuden mahdollisuuden jatkaessaan keskustelua kristityn eläinsuhteesta Kirkko ja kaupunki -lehdessä:

[Jeesus] kutsui seuraajiaan rauhantekijöiksi, tekemään jumalankuvaisuuttamme todeksi. Yksi tie siihen on omasta luopuminen muiden hyväksi. Tästä seuraa suora johtopäätös eläinten hyväksikäyttöön. Kohtuus siellä, missä se on välttämätöntä. Luopuminen siellä, missä se on mahdollista.

Suomessakaan lihansyönti ei ole millään muotoa välttämätöntä, puhumattakaan muista eläinteollisuuden muodoista. … Kasvisruokaan siirtyminen on Jumalan rakkauden osoittamista kanssaluoduille.

Arvostettu ja perinteinen teologian alan tiedejulkaisu, Teologinen Aikakauskirja, julkaisi syksyllä eläinteemanumeron, joka johdattelee syvemmälle Kuulankin mainitseman eläinteologian ajankohtaisiin kysymyksiin.

Teemanumerossa esimerkiksi juuri Terhi Hannola tarkastelee yhteisartikkelissaan Emma Kurenlahden ja Mikko Kurenlahden kanssa eläinten turvakotien asukkaiden muistokirjoituksia pelastuskertomuksina uskontotieteellisessä merkityksessä. Noora Koivulahti taas tutkii ajatusta ihmisestä Jumalan kuvana, johon Kuulakin kolumneissaan viittaa. Koivulahti esittelee useita merkittäviä teologeja, jotka nimenomaan tämän kristillisessä teologiassa keskeisen imago Dei -ajatuksen perusteella ”päätyvät jyrkkiin eettisiin vaatimuksiin eläimiä kohtaan.”

Kristinuskon syntyhistoriaa värittävät yhtäältä kreikkalainen filosofia, toisaalta Lähi-idän muinainen juutalainen perinne. Teemanumerossa onkin paikkansa myös filosofi Miira Tuomisen artikkelille uusplatonisti Porfyrioksen eläinetiikasta sekä teologi Sanna Saaren artikkelille leijonasta Vanhassa testamentissa muinaisen Lähi-idän kuvalähteiden valossa. Saari laajentaa konventionaalista tekstipohjaista Raamatun-tulkintaa visuaalisen eksegeesin suuntaan ja viitoittaa näin yhden mahdollisen polun ulos ihmiskeskeisen tutkimuksen ansakuopasta.

Toni Koivulahti hahmottelee artikkelissaan posthumanistisen teologian mahdollisuutta tarkastelemalla Thomas Altizerin Jumalan kuoleman teologiaa suhteessa posthumanismin teorioihin ja käytäntöön. Koivulahden artikkeli kokonaisuudessaan ilmentää sitä, minkälainen voimavara teologisen tutkimuksen perinne parhaimmillaan on. Kaikista oppialoista ehkä juuri teologialla on pitkän historiansa ansiosta uskaliain ote eettisten ongelmien käsittelyyn.

Jos eläinten oikeuksia on tottunut pohtimaan vain sekulaarin etiikan näkökulmista, voi tulla yllätyksenä, kuinka radikaaleja käsitteitä ja keskusteluja ihmisen ja muiden eläinten välisistä suhteista teologia tällä hetkellä ruokkii. Teologista tutkimusta tuntemattomille teemanumeron laajat kirja-arviot esimerkiksi Patricia Cox Millerin, Christopher Steckin ja David L. Cloughin teoksista ovat silmiä avaava ja ajattelemaan sysäävä lukukokemus.

Samaan aikaan, eräänlaisena sisarjulkaisuna Teologisen Aikakauskirjan eläinnumeron kanssa ilmestyi teemanumero Eläimet ja uskonto suomalaisten teologian tiedekuntien ylläpitämässä verkkopalvelussa, joka tarjoaa akateemisen teologian näkökulmia ajankohtaisiin tutkimusaiheisiin. Myös tässä teemanumerossa pureudutaan eläinkysymykseen laajasti niin teologisista kuin muista kulttuurintutkimuksen näkökulmista.

Pastori Kuulan puheenvuorot ja teologien eläinteemaiset julkaisut ovat tärkeä muistutus siitä, miten syvällisellä tavalla teologian piiristä lähtöisin oleva ajattelu kykenee analysoimaan vääristyneitä eläinsuhteitamme. Teologinen etiikka jakaa kriittisen eläintutkimuksen peruslähtökohdan: teoreettisen analyysin on johdettava myös käytännön tekoihin.

 

FM Liisa Kaski on kreikan kielen väitöskirjatutkija Helsingin yliopistossa ja Eläimiksi-blogin päätoimittaja.

 

Lähteet

Cox Miller, Patricia: In the Eye of the Animal: Zoological Imagination in Ancient Christianity. University of Pennsylvania Press 2018.

Clough David L.: On Animals Volume 2: Theological Ethics. T&T Clark 2019.

Koivulahti, Noora: Ihmisten ja muiden eläinten hierarkia eettisten vaatimusten perustana eläinteologiassa. Teologinen Aikakauskirja 4/2020.

Koivulahti, Toni: Aika ihmisen jälkeen: Thomas Altizerin teologia ja posthumanismi. Teologinen Aikakauskirja 4/2020.

Kurenlahti, Emma & Hannola, Terhi & Kurenlahti Mikko: Pahuuden läpäisemä ihmis–eläin-suhde ja pelastuksen mahdollisuus: Tuotantoeläinten muistokirjoitukset yhteisöllisinä ja kasvatuksellisina pelastuskertomuksina. Teologinen Aikakauskirja 4/2020.

Kuula, Kari: Kristityn kilvoittelu alkaa lautaselta – emme saa alistaa tuntoisia olentoja. Kirkko ja kaupunki, 1.2.2021.

Saari, Sanna: Aseeton Simson ja karjuva leijona muinaisen Lähi-idän kuvalähteiden valossa. Teologinen Aikakauskirja 4/2020.

Steck, Christopher, SJ: All God’s Animals: A Catholic Theological Framework for Animal Ethics. Georgetown University Press 2019.

Teema 2020/3: Uskonto ja eläimet. Teologia.Fi 6.10.2020.

Tuominen, Miira: Oikeudenmukaisuus elollisia olentoja kohtaan: Porfyrioksen pidättäytymisen etiikka. Teologinen Aikakauskirja 4/2020.

Kuva

Kangastuksen videoteoksesta ”Arktis valaisee Senaatintorin” Helsingin Tuomiokirkon julkisivussa 7.3.2015