14.1.2022
Viite: Lausuntopyyntö VN/12277/2021

Kansainvälisesti eläinten kohteluun ja hyvinvointiin liittyvää keskustelua on käyty paitsi luonnontieteellisillä aloilla, myös lukuisilla yhteiskuntatieteellisillä ja muilla ihmistieteellisillä aloilla. Kriittisen eläintutkimuksen verkosto edustaa useista teoreettisista suuntauksista koostuvaa tutkimusaluetta, jossa tarkastellaan ihmisten ja muiden eläinlajien välisiä suhteita perinteisiä ihmiskeskeisiä tutkimusnäkökulmia purkaen.

Tästä lähtökohdasta verkosto on painottanut lausunnossaan sitä, että eläinpoliittista ja oikeustieteellistä tutkimusta ja keskustelua ei voi jättää huomioimatta, kun Suomessa viimeistellään suurinta yksittäistä kaikkien muiden eläinlajien paitsi ihmisen käyttöä ja kohtelua koskevaa lainsäädäntöä.

Perinteisen hyvinvointiajattelun rinnalle ovat nousseet modernin hyvinvointiajattelun, käyttämättömyysajattelun, arvokkuusajattelun sekä eläinten perusoikeuksien näkökulmat. Vaikka nämä poikkeavat monin tavoin toisistaan, niitä yhdistää perinteistä suojeluajattelua edistyksellisempi ote eläinten asemaan yhteiskunnassa. Näiden ajatteluperinteiden yhteiskunnallista voimistumista seuraa luontevasti niiden heijastuminen lainsäädäntöön. Näin on jo tapahtunut 2000-luvulla monissa muissa Euroopan maissa, joissa arvokkuuden ja itseisarvon näkökulmia on kirjattu eläinsuojelulainsäädäntöön.

Kriittisen eläintutkimuksen verkosto huomauttaa, että mikäli luonnos hyväksytään nykymuodossaan ilman olennaisia parannuksia, Suomi jää heti lain voimaan tultua jälkeen verrokkimaista ja lain nimi pitäisi säilyttää eläinsuojelulakina. Luonnos ei nykyisessä muodossaan tuo merkittäviä parannuksia kaikkien eläinten hyvinvoinnin turvaamiseen.

Keskeiset sisältöhaasteet lukuisista poikkeuksista pitkiin siirtymäaikoihin

Lakiluonnoksen suurimpia ongelmia ovat lain tavoitteiden vastaisten nykykäytäntöjen salliminen, lukuisat poikkeukset sekä erittäin pitkät siirtymäajat. Laki sallisi turkiseläinten ja kanojen häkkikasvatuksen, lehmien pidon kytkettyinä parsinavetoissa sekä emakoiden pitkäaikaisen pitämisen kääntymisen estävissä häkeissä. Tämä tekee laista jo valmistuessaan vanhentuneen ja sisäisesti ristiriitaisen, jolloin Suomi jää sisällöllisesti jälkeen eläinsuojelun tasossa – puhumattakaan eläinten oikeuksien edistämisestä.

Kriittisen eläintutkimuksen verkosto nostaa lausunnossaan esiin luonnoksen tyhjäksi jäävän itseisarvototeamuksen. Lain valmistelussa on sekoitettu toisiinsa itseisarvon ja arvokkuuden käsitteet. Eläinten kunnioitus yhdistyy tavanomaisesti eläinten arvokkuuteen. Itseisarvo asettuu sen sijaan välinearvon vastakohdaksi. On huomattava, että sekä voimassaoleva eläinsuojelulaki että tämä lakiluonnos rakentuvat eläimen instrumentaaliselle käytölle. Toisin sanoen luonnos ei heijasta eläinten itseisarvoa.

Itseisarvon kunnioittaminen tarkoittaisi käytännössä esimerkiksi broilerituotannon, turkistarhauksen ja teollisen kalastuksen sekä teollisen kalankasvatuksen lopettamista, sillä näissä tuotantomuodoissa aiheutetaan tarpeetonta jatkuvaa kärsimystä. Näissä tuotantomuodoissa eläimiä ei pystytä kohtelemaan yksittäisinä tuntevina olentoina. Broilerituotannon, turkistarhauksen ja massakalastuksen sekä kalankasvatuslaitosten lopettaminen onkin erittäin kannatettava päämäärä. Mikäli näin ei vielä tässä kokonaisuudistuksessa toimita, olisi perusteltua luopua itseisarvolla argumentoinnista.

Broilerintuotannon ongelmallisuus ja sallittujen tuotantoeläinten lista

Erityisesti verkosto nosti esiin eettisesti hyvin ongelmallisena pidettävän broilerien kasvatuksen, johon ei puututa lakiluonnoksessa mitenkään, vaikka broilereiden jalostuksen aiheuttamat haitat ovat lakiesityksen vastaisia. Jalostuksen aiheuttamat terveysongelmat korostuvat erityisesti pitempään elävällä vanhempaispolvella, jonka hyvinvointiongelmat tulee ottaa laissa huomioon. Sekä vanhempais- että poikaspolven broilereille on jalostuksella tuotettu voimakas ruokahalu, jonka haitat korostuvat poikasia pidempään elävillä emoilla. Koska vapaaruokinnassa emobroilereiden munantuotannon määrä ja laatu laskevat ja emobroilerien ruokahalu voi johtaa vatsan halkeamiseen ja kuolemaan, lintujen ravintoa säännellään niin, että ne kärsivät jatkuvasta nälästä. Eija Kaukosen kliinistä eläinlääketiedettä edustavassa väitöskirjassa emobroilerien jalkojen huomioitiin olevan huonossa kunnossa teurastusvaiheeseen ehtiessä. Nämä tiedot ovat lisäperusteita poistaa broileri kokonaan tuotantoeläinten listalta, sillä eläinten tarkoituksellinen pitäminen nälässä sekä muu jalostuksesta aiheutuva kärsimys ei ole kestävää eikä millään tavoin perusteltua.

Lakiluonnoksen taipumus myötäillä eläintuotannossa omaksuttuja käytäntöjä kuvastuu mainitussa sallittujen tuotantoeläinten listassa, johon vesipuhveli on lisätty. Lisäys on tehty siksi, että yksi yrittäjä on ehtinyt tuoda niitä Suomeen. Lainsäädännön venyttäminen vasten tavoitteitaan yksittäisen elinkeinonharjoittajan toiminnan laillistamiseksi ei ole kestävää lainsäädäntötyötä.

Lajityypillisen käyttäytymisen mahdollistaminen ja turkistarhauksen kieltäminen

Euroopan parlamentti äänesti kesällä 2021 eläinten häkkikasvatuksen kiellon puolesta ja Euroopan komissio on sitoutunut edistämään häkkikasvatuksen kieltoa. Tästä huolimatta lakiluonnoksessa ei kielletä eläinten häkkikasvatusta tai varauduta häkkien kieltämiseen. Lakiluonnoksessa puhutaan lajityypillisestä käyttäytymisestä, mikä merkitsee keskeisesti mahdollisuutta liikkua. Mahdollisuutta liikkumiseen ei kuitenkaan laissa taata, vaan eläimiä saa pitää jopa koko elämän ajan pienissä häkeissä tai muissa liikkumisen estävissä rakenteissa. Verkkopohjaiset häkit estävät muun muassa kanojen kuopimisen, kettujen kaivamisen ja minkkien uimisen, mitkä ovat näillä lajeilla olennaisia käyttäytymistarpeita.

Turkistarhaukseen ei kuitenkaan puututa lakiluonnoksessa mitenkään. Turkistarhaus on kiellettävissä huolimatta kiellon vaikutuksista elinkeinonvapauteen. Turkistarhauksen kieltäminen vastaisi jo pitkään jatkunutta kansainvälistä kehitystä ja suomalaisten enemmistön mielipidettä. Turkistarhauksen kiellosta säätämättä jättäminen vesittää kokonaisuudistuksen tavoitteiden tosiasiallista toteutumista. Eläinten häkkikasvatuksen salliminen ei myöskään edistä eläinten kunnioitusta ja hyvää kohtelua, vaan osoittaa, että eläinten perustavimpienkin tarpeiden toteuttaminen voidaan estää ja eläimille voidaan aiheuttaa merkittävää kärsimystä vain totunnaisten, mahdollisesti taloudellisesti edullisemmiksi tulevien käytäntöjen säilyttämiseksi. Tietyn ammattiryhmän taloudellinen etu asetetaan lakiluonnoksessa toistuvasti eläinten arvon ja perustavimpien käyttäytymistarpeiden edelle.

Laissa on kiellettävä kaikki eläinten häkkikasvatus ja muut pysyvät liikkumisen estävät rakenteet. Tämä pitää sisällään emakoiden ja kanojen häkit ja turkiseläinten häkkikasvatuksen sekä parsinavetat. Häkkikasvatuksen kielto vastaa Euroopan unionin tasolla tapahtuvaa kehitystä ja edistää lainsäädännön tavoitteiden toteutumista.

Eläinasiavaltuutetun virasta säädettävä laissa

Kriittisen eläintutkimuksen verkosto ehdottaa lisäksi sitä, että nykyisen eläinsuojeluasiamiehen määräaikainen virka muutetaan pysyväksi eläinasiavaltuutetun viraksi, josta säädetään laissa.

Kriittisen eläintutkimuksen verkosto ry:n lausunto on kokonaisuudessaan luettavissa maa- ja metsätalousministeriön Hankeikkunasta Lausuntokierros-linkin takaa.