– Eläinten hyvinvointilaissa ei oteta tutkimustietoa tarpeeksi vakavasti

Tiedote 6.10.2022

Kriittisen eläintutkimuksen verkosto katsoo, ettei hallituksen tuore esitys uudeksi eläinten hyvinvointilaiksi huomioi tutkimustietoa riittävästi. Verkosto totesi jo alkuvuonna lausunnossaan, että luonnos sivuuttaa tutkitun tiedon monessa kohdassa etenkin tuotantoeläinten suhteen. Lisäksi laki on sisäisesti ristiriitainen: sen tavoitteena on turvata eläinten hyvinvointi ja itseisarvon kunnioittaminen, mutta silti se sallisi esimerkiksi broilerintuotannon, turkistarhauksen ja teollisen kalankasvatuksen, joissa eläimille aiheutetaan jatkuvaa tarpeetonta kärsimystä.

Hallituksen valmis lakiesitys ei ole sisällöltään juurikaan parantunut.

– Lakiesitykseen sisältyy kannatettava idea siitä, että sallitut tuotantoeläiminä ja lemmikkieläiminä pidettävät eläinlajit on listattu. Minkä hyvänsä eläinlajien käyttöä ei voida perustella. Hyvä idea jää kuitenkin välinpitämättömän toteutuksen jalkoihin. Tuotantoeläinten listalla on eläimiä, joiden käyttöä eläintuotannossa ei tutkimusten ja lain tavoitteiden valossa tulisi sallia, toteaa verkoston hallituksen jäsen tutkija Salla Tuomivaara.

Sallittujen tuotantoeläinten listalta pitäisi verkoston näkemyksen mukaan poistaa turkiseläimet (minkki, hilleri, soopeli, supikoira, kettu ja naali sekä näiden risteymät), vesipuhveli ja Suomen yleisin tuotantoeläin broileri. Broilerit on jalostettu niin nopeakasvuisiksi ja suuriksi, että ne kärsivät vakavista terveysongelmista, kuten äkillistä sydänkuolemista ja nivelten ja luuston kasvuhäiriöistä sekä niistä aiheutuvista jatkuvista kivuista. Ongelmat korostuvat emobroilereilla, jotka elävät tuotantopolven lintuja pitempään, ja joita ei ole huomioitu lakiesityksessä mitenkään. Kaikille broilereille on jalostuksella aiheutettu voimakas ruokahalu. Jos emobroilerit saavat syödä vapaasti, niiden munantuotanto heikkenee ja äkkikuolemat lisääntyvät. Siksi emobroilerien syömistä säädellään niin, että ne kärsivät jatkuvasta nälästä. Eläinten pitäminen jatkuvassa nälässä ja jalostuksen aiheuttamassa kivussa on lain oman hyvinvointi- ja itseisarvopuheen vastaista.

Samasta syystä myös kananmunantuotannossa yleisesti käytetyt munijahybridit tulisi poistaa sallittujen tuotantoeläinten listalta. Keväällä uutisoitiin laajasti tanskalaistutkimuksesta, jossa 50–100 prosentilla munivista kanoista havaittiin rintalastamurtumia. Tuotantotapa ei juuri vaikuta murtumien yleisyyteen, vaan murtumat johtuvat jalostuksesta. Kanat on jalostettu munimaan niin äärimmäisen paljon, että niiden rintalasta eli kehon suurin luu murtuu. Tällainen jalostus on ristiriidassa lain hyvinvointitavoitteiden kanssa.

Lakiluonnoksen taipumus myötäillä eläintuotannossa omaksuttuja käytäntöjä kuvastuu sallittujen tuotantoeläinten listassa, johon on uutena lajina lisätty vesipuhveli. Lisäys on tehty siksi, että yksi yrittäjä on ehtinyt tuoda näitä eläimiä Suomeen. Lainsäädännön venyttäminen vasten tavoitteitaan yksittäisen elinkeinonharjoittajan toiminnan laillistamiseksi ei ole kestävää lainsäädäntötyötä.

Turkistarhauksen kiellosta säätämättä jättäminen vesittää kokonaisuudistuksen tavoitteiden toteutumista. Eläinten häkkikasvatuksen salliminen ei myöskään edistä eläinten kunnioitusta ja hyvää kohtelua, vaan osoittaa, että eläinten perustavimpienkin tarpeiden toteuttaminen voidaan estää ja eläimille voidaan aiheuttaa merkittävää kärsimystä vain totunnaisten, mahdollisesti taloudellisesti lyhyellä aikajänteellä edullisemmiksi tulevien käytäntöjen säilyttämiseksi. Tietyn ammattiryhmän taloudellinen etu asetetaan lakiluonnoksessa toistuvasti eläinten arvon ja perustavimpien käyttäytymistarpeiden edelle.

Parannuksilla, joita lakiesitys toisi eläinten oloihin, on kohtuuttoman pitkät siirtymäajat: esimerkiksi porsaiden kirurgisen kastraation ja emakoiden tiineytyshäkkien kiellon siirtymäaika on 12 vuotta.

– Jo se, että lakia on valmisteltu 12 vuotta, on lykännyt uudistuksia aivan liian pitkään, verkoston varapuheenjohtaja Tiina Ollila huomauttaa.

Kriittisen eläintutkimuksen verkosto on monitieteinen tutkijaverkosto, jonka tavoitteena on tuoda tutkimustietoa eläimistä käytävään yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Lisätietoja antavat: 

Kriittisen eläintutkimuksen verkoston varapuheenjohtaja, väitöskirjatutkija Tiina Ollila, 045  675 8858, tiina.m.ollila@gmail.com

Kriittisen eläintutkimuksen verkoston hallituksen jäsen, post doc -tutkija Salla Tuomivaara, 050 544 6716, sallatuomiva@gmail.com

Tiedote verkoston lausunnosta eläinten hyvinvointilain luonnokseen: https://www.elaimiksi.fi/2022/01/14/kriittisen-elaintutkimuksen-verkosto-ry-on-antanut-lausunnon-maa-ja-metsatalousministeriolle-luonnoksesta-hallituksen-esitykseksi-laiksi-elainten-hyvinvoinnista/ 

Lisätietoa lausunnosta: https://tutkitusti.fi/elainten-hyvinvointilaissa-pitaa-nakya-tutkimustieto/