Koirien ja kissojen ulkonäkökeskeisen jalostuksen aiheuttamista terveysongelmista on puhuttu viime vuosina paljon. Näillä lajeilla rajua jalostusta selittävät osittain vahva näyttelyperinne ja ”puhdasrotuisuudesta” maksettavat suuret rahasummat. Siksi voi tuntua yllättävältä, että ulkonäkökeskeinen jalostus aiheuttaa terveysongelmia myös sellaisille lemmikkieläimille, joita ei juuri viedä näyttelyihin tai jotka vaihtavat omistajaa kahvipakettia vastaan. Tietynlaisen ulkonäön tavoittelun vuoksi tuotetaan kuitenkin jatkuvasti muun muassa kanoja, joilla on epämuodostuneet aivot.

Töyhtöpäiset silkkikanat, hollantilaiset valkohunnut ja paduaanit ovat eräitä niistä kanaroduista, joiden pään päällä oleva näyttävä töyhtö viehättää ihmisiä. Nämä vanhat rodut ovat lemmikkikanaharrastajien keskuudessa nykyään hyvin suosittuja, ja etenkin silkkikanoja myydään ja annetaan jatkuvasti paljon. Silkkikanat ovat pörröisiä kanoja, joiden höyhenpeite muistuttaa turkkia. Valkohunnuilla ja paduaaneilla taas on yleensä tavalliset höyhenet. Yhteistä näille roduille on koristeellinen töyhtö eli tukka tai hattu.

Töyhdön höyhenet peittävät usein kanan silmiä. Jotta kana näkisi paremmin, moni kananpitäjä leikkaakin töyhdöstä silmien eteen valuvia höyheniä tai sitoo töyhdön ponnarille. Silmillä roikkuvat höyhenet voivat myös vaurioittaa silmiä ja etenkin likaisina aiheuttaa silmätulehduksia, minkä vuoksi harrastajat usein korostavat, että kanan tukan voi toisinaan joutua pesemään.

Töyhdön höyhenistä aiheutuvat ongelmat ovat verraten vähäisiä, ja niitä voi ehkäistä ja hoitaa. Suuremmat ongelmat ovat höyhenten alla. Töyhtö ei nimittäin ole pelkkää höyhentä, mikä näkyy hyvin töyhtöpäisten kanojen untuvikoista. Töyhdön korkeus syntyy siitä, että kanan kallossa on muhkura, josta muun muassa Charles Darwin aikanaan kirjoitti[1]. Kallon muoto pakottaa aivot kasvamaan poikkeukselliseen muotoon[2]. Usein töyhtöpäiden kallossa on myös reikä tai useita reikiä, jolloin kanan aivot ovat paikoin pelkkien höyhenten ja ihon suojaamat. Kallo voi myös olla osittain kalvomainen. Joskus aivot työntyvät kallon ulkopuolelle eli kanalla on aivotyrä. Aivojen epämuodostuma aiheuttaa muun muassa heikkouksia aivojen näkö- ja kuuloalueilla sekä motorisiin kykyihin vaikuttavilla alueilla.[3] Kun jalostuksessa tavoitellaan yhä näyttävämpiä töyhtöjä, myös kanojen aivot joutuvat yhä kovemmalle koetukselle.

Sekä suomen- että englanninkielisissä kanakeskusteluissa töyhtöpäistä puhutaan usein tyhminä, höpsöinä tai muuten vain omituisesti käyttäytyvinä kanoina, jotka saattavat esimerkiksi eksyä helposti ja törmäillä esineisiin. Usein sanotaan, että nämä kanat ovat erityisen viehättäviä juuri höpsön luonteensa vuoksi. Harrastajat monesti huomaavat, että näiden kanojen näkökyvyssä on jotain vikaa, ja päättelevät, että ”tyhmyys” johtuu osittain näköongelmista. Näköongelmien taas arvellaan yleensä johtuvan kokonaan silmiä peittävistä höyhenistä. Ne selittävät heikkonäköisyyttä kuitenkin vain osittain niissä tapauksissa, joissa töyhdön alla piilevä aivojen epämuodostuma aiheuttaa kanan näkövamman ja ”hölmöyden”.

Broilerintuotannossa kanoja jalostetaan kasvamaan mahdollisimman nopeasti ja mahdollisimman suuriksi, mikä aiheuttaa vakavia terveysongelmia. Munantuotannossa kanat jalostetaan munimaan mahdollisimman paljon, mikä niin ikään aiheuttaa vakavia terveysongelmia. Isotöyhtöisiä kanoja jalostetaan koristeellisiksi lemmikeiksi, mikä myös aiheuttaa vakavia terveysongelmia. Töyhtöpäiset lemmikkikanat saavat usein osakseen paljon rakkautta ja valtavasti enemmän hoivaa kuin broilerin- tai munantuotannossa elävät kanat. Heitä kuitenkin yhdistää broilereihin ja munituskanoihin se, että heidätkin on jalostettu vastaamaan ihmisten haluihin, ja jalostus on tehnyt monia heistä sairaiksi.

Suuritöyhtöisten kanojen terveysongelmien vuoksi osa harrastajista onkin luopunut näiden kanojen kasvattamisesta. Usein kana-aiheisten foorumien keskusteluissa töyhtöpäiden terveysongelmista törmää kuitenkin vakuutuksiin, että meidän töyhtöpäät ainakin selvästi nauttivat elämästään. Näin varmasti onkin, sillä eivät epämuodostuneista aivoista johtuvat vammat tai sairaudet toki poista mahdollisuutta nautintoon, vaikka ne usein lyhentävät elämää ja lisäävät kärsimystä. Se, että töyhtöpäinen Kalle tai Klaara nauttii iltapäivän auringosta, ei kuitenkaan oikeuta tuottamaan maailmaan lisää kanoja, joiden aivot eivät sovi kallon sisälle.

Helinä Ääri

Kirjoittaja tekee väitöstutkimusta kanoista kirjallisuudessa ja on aina viihtynyt kanojen ja kanaharrastajien kanssa.

Lähteet:

Frahm, Heiko D. & Gerd Rehkamper 1998: Allometric comparison of the brain and brain structures in the White Crested Polish Chicken with uncrested domestic chicken breeds. Brain, Behavior and Evolution 52:6.

Stange, Madlen, Daniel Núñez-León, Marcelo R. Sánchez-Villagra, Per Jensen & Laura A. B. Wilson 2018: Morphological variation under domestication: how variable are chickens? The Royal Society Publishing. https://royalsocietypublishing.org/doi/10.1098/rsos.180993

Tao, Yingfeng, Xiaoliu Zhou, Xinting Zheng, Shijun Li & Chunyan Mou 2020: Deciphering the Forebrain Disorder in a Chicken Model of Cerebral Hernia. Genes 11:9.

Kanaharrastajien keskusteluja on seurattu muun muassa Facebookin kanaryhmissä, blogeissa ja foorumeilla Munanetti ja BackYard Chickens.

Kuva Michele Hardy Pixabaystä

---

[1] Stange, Madlen, Daniel Núñez-León, Marcelo R. Sánchez-Villagra, Per Jensen & Laura A. B. Wilson 2018; Frahm, Heiko D. & Gerd Rehkamper 1998 & Tao, Yingfeng, Xiaoliu Zhou, Xinting Zheng, Shijun Li & Chunyan Mou 2020

[2] Frahm, Heiko D. & Gerd Rehkamper 1998 & Tao, Yingfeng, Xiaoliu Zhou, Xinting Zheng, Shijun Li & Chunyan Mou 2020

[3] Tao, Yingfeng, Xiaoliu Zhou, Xinting Zheng, Shijun Li & Chunyan Mou 2020