Alla oleva Tiina Ollilan ja Laura Uotilan teksti on aiemmin julkaistu Turun Sanomissa 12.11.2024 vastineena samassa lehdessä julkaistulle koe-eläimiä käsitelleelle artikkelille. Eläimiksi-blogin pääkirjoittajan pyynnöstä teksti julkaistaan nyt myös täällä.

 

Turun Sanomien artikkeli ”Kun rotta nauraa, ihminen hyötyy” (10.11.) käsitteli rottien käyttöä koe-eläiminä positiivisessa valossa. Jutun näkökulma oli kokonaan ihmiskeskeinen, ja siinä sivuutettiin sekä eläinten kärsimys että koe-eläintoimintaan yhä suurempana kohdistuva kritiikki.

Jutussa maalailtiin kuvaa ihmisiä auttavista sankarirotista, joita koe-eläinlaitoksen tutkijat käsittelevät kuin lemmikkejä. Koe-eläinten kutsuminen sankareiksi tuo mieleen Neuvostoliitossa aikoinaan tehdyt julmat koirakokeet ja propagandalla sankareiksi korotetut avaruuskoirat. Eläinkokeiden aiheuttama kärsimys ja ihmisen valtasuhde kokeissa käytettäviin eläimiin silotellaan näkymättömiin sankarieläinpuheella näköjään yhä nykyäänkin – ja meillä täällä Suomessa.

Jutusta jäi puuttumaan esimerkiksi tieto, että EU:n koe-eläindirektiiviin kirjattiin jo vuonna 2010, että EU:n lopullisena tavoitteena on eläinkokeista eroon pääseminen. Suomi on EU:n jäsenvaltiona sitoutunut tähän samaan päämäärään.

Syitä eläinkokeista luopumiselle on monia: eläinkokeet aiheuttavat eläimille suurta kärsimystä, ne vievät paljon resursseja ja lisäksi niiden tulokset ovat usein epäluotettavia. Tekstissä mainittiin esimerkiksi täysin kritiikittä rottakokeet, joissa emo ja poikaset erotetaan toisistaan. Koe aiheuttaa sekä emolle että poikaselle voimakasta psyykkistä hätää, mutta jutussa kerrottiin vain, että tällä tavoin rotat ”tukevat” ihmisiä ”yllättävällä tavalla”.

Artikkelissa viitattiin siihen, että eläinkokeet ovat edistäneet monien sairauksien hoidon kehittämistä. Eläinkokeet ovat kuitenkin melkoista hakuammuntaa, sillä yli 90 prosenttia eläinkokeissa tehokkaiksi havaituista lääkkeistä osoittautuu ihmistutkimuksissa joko tehottomiksi tai ihmisille haitallisiksi.

Heikoimmat tulokset tulevat urologiaan liittyvissä tutkimuksissa, joista eläinkokeet läpäisseistä lääkekandidaateista vain neljä prosenttia on hyväksytty ihmistutkimuksissa. Myös sydän-, syöpä- ja neurologisten lääkkeiden tehokkuus on erityisen heikkoa. Niistä ihmistutkimuksissa hyväksytään vain 5–6 prosenttia.

Esimerkiksi MS-tautiin on kehitetty yli 1 000 lääkettä, jotka hoitavat siihen sairastuneita hiiriä. Ihmisten tautia niistä yksikään ei kuitenkaan paranna. Yhtä heikosti menee Alzheimer-tutkimuksella: valtavista tutkimusresursseista ja tutkimuksen vuoksi kärsineistä eläimistä huolimatta 99,6 prosenttia Alzheimerin vuoksi tehdyistä eläinkokeista ei ole tuottanut tulosta, joka auttaisi sairauden hoidossa ihmisillä.

Vahva eläinkokeisiin nojaaminen voi jopa jarruttaa hoitokeinojen löytymistä. Eläinkokeiden perusongelma on se, että ihmisten sairauksista vain hyvin harvat esiintyvät eläimillä luontaisesti. Sairaudet joudutaan aiheuttamaan eläimille keinotekoisesti, ja kun sairauden syntymekanismi on eri, eivät myöskään samat hoitokeinot tehoa. Koe-eläinten kokema stressi heikentää tuloksia entisestään.

Artikkelissa mainitun lisääntyneen ymmärryksen esimerkiksi rottien tunteista ja älykkyydestä pitäisi johtaa siihen, että alkaisimme todella kyseenalaistaa näiden tuntevien ja nokkelien eläinten vangitsemisen ja tappamisen eläinkokeiden vuoksi.

Suomen ja koko EU:n olisikin otettava vakavasti lainsäädäntöön kirjattu tavoite ja tehostettava eläinkokeettomien tutkimusmenetelmien kehittämistä ja eläinkokeiden lopettamista.

Animalian juuri julkaisema Eläinkoeraportti käsittelee eläinkokeiden ongelmallisuutta ja etsii ratkaisuja eläinkokeiden lopettamisen vauhdittamiselle. Tämä on ainoa eettinen ratkaisu niin ihmisten kuin muidenkin eläinten kannalta.

Tiina Ollila

kampanjavastaava

Laura Uotila

eläinsuojeluasiantuntija

Animalia

 

Kuva: Vecteezy.com